lauantai 3. tammikuuta 2009

Lenkkeilyä ja tokoilua

Aamupäivästä heti valoisan tullen menin pitkälle lenkille koirien kanssa. Oli pirtsakka pakkanen ja yön aikana oli satanut sentti kaksi lunta. Nyt on taas mukavan talvinen maisema kun lumettomatkin paikat tulivat valkoiseksi. Vähän oli vaarallisen liukasta muutamassa paikassa kun ei nähnyt jääpaikkoja lumen takia. Onneksi niitä paikkoja ei kovin paljon ollut. Ilma oli sen verran hieno, että mua harmittaa kun en ottanut kameraa mukaan. Tosin eipä noista kivoja kuvia olisi saanut kun pidän niillä aina heijastinliivejä päällä metsästäjien takia kuten myös itsellänikin. Nyt ei enää onneksi hirvimiehiä tarvitse pelätä, mutta jänistä saa edelleen metsästää. Nähtiinkin ukko pyssyn ja ajokoiran kanssa. Onneksi se ajokoira ei nähnyt meidän koiria, ettei lähtenyt niitä ajamaan. Vaikka mä kyllä uskon, että kunnon ajokoira ei muista piittaa kuin oikeasta riistasta. Jos huomenna vielä on hieno ilma niin pitää koittaa ihan tuohon lähimetsään mennä kuvailemaan.

Gimman kanssa otin vähän tokoa pihassa. Olin ihan unohtanut Susannan jo jokin aika sitten antaman vinkin seuraamiseen, että voisi koittaa niin, että ensin seurauttaa makkaralla ja lopuksi aina oikeasta paikasta palkkaa lelulla. Hyvä, että nyt edes tuli mieleen... Namilla seuraaminen tosi hyvää, mutta parilla ekalla kerralla heti kun namit loppui niin otti etäisyyttä sivusuunnassa. Taputin vähän reiteen, että tulee lähemmäs ja heti kun oli oikeassa paikassa niin kehut + lelu + bileet. Muutaman toiston jälkeen näytti jo paljon paremmalta. Jatkamme siis tällä tyylillä nyt ainakin hetken ja katsotaan mitä siitä tulee.

Liikkeestä seisomista otin peruuttamalla ja namipalkalla. Näin saa tehdyksi monta toistoa peräjälkeen. Olen kerran aiemmin tehnyt tätä, vaikka siitä taitaa olla kyllä aika kauan aikaa. Eipä tuo aika haitannut vaan meni tosi hyvin. Käytän tässä paikka-käskyä kun se ei mulla muuten missään ole käytössä ja sen saa sanotuksi silleen napakasti ja painokkaasti. Otin välillä pysäytyksiä muutaman askeleen välein ja välillä pidemmän matkan välein, ettei ala ennakoida askel-askel-paikka-askel-askel-paikka.

Lopuksi otin vielä kaukoja. Meni ensin tosi hyvin, mutta sitten jotenkin jumitti seisomaan nousemisessa. Ei ollut väliä mistä asennosta sitä yritti saada nousemaan, ei vaan meinannut nousta. Oisko se sitten toi lelu, en tiedä, mutta vaihdoin saman tien namipalkkaan takaisin ja näytti lähtevän taas toimimaan. Toki toi voi johtua juoksustakin. Koitin sit vielä ruokaa annettaessa istumasta seisomaan nousua ja siinä kyllä tajus heti ekasta käskystä. Ehkä tosiaan se lelu oli liikaa. Seuraillaan tilannetta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joku neuvoi mua kans aikoinaan lelua käyttämään Grimille kakeissa, en ole sitä sen jälkeen pidemmällä matkalla saanut enää hyväksi :o/
Ruottissa kauhistelevat miten jotkut suomalaiset vieläkin käyttävät leluja BC:lle kaukoissa ;o) Taitaa nami olla siinä avain menstykseen....

Kati kirjoitti...

Täytyy varmaan pysyä sitten nameissa tuossa liikkeessä.