Vaikka lääkäri sanoi, että Gimman kanssa olisi eilen jo voinut treenata en sitä kuitenkaan mukaan uskaltanut ottaa. Luulen, että en olisi voinut treenata vapautuneesti kun olisin pelännyt lelupalkan likaavan tikkien kohdat tai jopa aiheuttanut tikkien irtirepeytymisen... Niinpä Mimmi sai kaiken mun huomion tällä kertaa :-). Treeniratana meillä oli Anne Viitasen rata. Muurin ja okserin tilalla tavalliset hypyt.
Rata ei ollut mikään vaikea, mutta silti tuli tosi hyvä fiilis kun saatiin se Mimmin kanssa heti nollana läpi. Ja sen puomi oli joka kerralla ihan ylihyvä. Pysähtyi hienosti ja malttoi odottaa mun vapautusta, vaikka mun liike jatkoi koko ajan eteenpäin. Nyt pitää pikku hiljaa tuohon lisätä treeneissä lisää häiriötä niin ehkä se joskus vielä kisoissakin toimii.
5-hypyn otin niisto-sokkarilla ja se oli ihan ok. Pienen neuvonannon jälkeen se lähti toimimaan älyttömän hyvin. Ehkä mä nyt vihdoin ja viimein oikeesti tajusin miten se tehdään enkä vain luule tajuavani :-P. Muuten rata meni aika loogisesti. 12-13 väliin tein valssin, 17 otin saksalaisella. Otin radan vielä uusiksi ja nyt niisto-sokkari pelitti kyllä tosi hienosti. Aa:n menin toista puolta kuin ekalla kerralla ja vippasin hypylle. Tämä ei ollut niin sujuva, Mimmi lähti vähän lukemaan ohjausta keppien suuntaan. Sain kuitenkin sen oikealle esteelle, mutta oli vähän töks töks. Keinun jälkeen tein backlapin tapaisen 17:llä. Taisi kuitenkin enemmän olla takaakierto-poispäinkäännös. No, oli mikä oli se kuitenkin toimi hyvin :-). 5-hyppyä mun oli tarkoitus ottaa myös sylkkärillä, mutta se täysin unohtui...
Toiseen sessioon muutettiin esteiden suoritusjärjestystä. Mentiin alkuun hypyt 20,19,18 ja 11 takaakiertona, sitten 12 ja 16 numeroiden puolelta ja tästä keinulle. 14-hyppy, aa, 17 ja 11 ei numeron puolelta. Kepit 14, putki ei numeron päästä ja tästä eteenpäin edellisen radan alku väärin päin.
Tuohon alkuun yritin epäonnistuneesti eri juttuja ja ainoa toimiva oli pakkovalssi 11:lle. Uskomatonta, että se oli mulle se toimivin ohjausvaihtoehto. 16 oli haasteellinen saada suoritetuksi oikeaan suuntaan. Pienellä peruuttelulla sekin alkoi sujua ja siihen valssi, että pääsin keinun oikealle puolelle. Aa:n jälkeiselle hypylle tein leikkauksen ja se oli ihan hyvä. Kepeiltä sivuttaisirtoamista melkein seuraavan hypyn taakse ja hyvin silti pysyi pujottelussa. Putken väärän pään ohi meni hyvin sujuvasti. Puomi jälleen ylihyvä!! Otin liioitellusti etumatkaa ja niin vaan Mimmi pysyi siellä lupaan saakka. Niin, ja se meni tosi hyvällä vauhdilla joka kerta loppuun asti. Niisto-sokkari ennen putkea oli jälleen hyvä. Kyllä se siitä :-)
Mulle jäi kyllä niin hyvä fiilis näistä treeneistä. Puomin onnistuminen joka kerralla varmaan teki sen. Myöskin keinu oli hyvä joka kerralla. Pysyi sielläkin lupaan saakka, joka meinaa kisoissa olla suuri ongelma. Vähän oli kuitenkin orpo olo kun pitkästä aikaa oli vain yksi koira mukana. Ensi viikolla varmaan sitten treenaillaan jo molempien kanssa :-)
Gimman kuono oli tänä aamuna tosi hyvän näköinen. Samaten aiemmin punertanut silmäkulma ei enää punerra ollenkaan. Olen tällä hetkellä hyvin luottavaisella mielellä parantumisen suhteen :-). Kun vaan tuosta kaulurista päästäisiin eroon niin alkaisi Gimmankin elämä jälleen hymyillä. Tunsin itseni eilen tosi rääkkääjäksi kun töiden jälkeen vapautin kaulurihelvetistä ja noin tunnin päästä jo pistin sen takaisin. Onneksi Harri oli mennyt pelastamaan tilanteen mun treenien aikana :-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti