Asennevammakisat Liedossa

Kiva ajella Lietoon saakka vain huomatakseen, että radat on älyttömän helppoja eikä saa tarvittavaa tsemppiä ollenkaan, jonka seurauksena sitten tulee hyllyjä. Ennen viimeistä rataa potkin itseäni persauksiin ja manasin, että en mä voi olla noin huono. Tästä potkimisesta oli apua ja saatiin kuin saatiinkin viimeiseltä radalta nolla ja sillä tuli vielä voitto. Tuomarina näissä kaikissa oli mulle uusi tuttavuus, Sami Topra.

Ensimmäinen rata oli sama kuin maksien viimeinen rata. Ainoa "hankala" kohta oli vähän puolen välin jälkeen kun piti saada takaahypylle ja putki oli siinä tyrkyllä. Tuohon olisin halunnut tehdä pakkovalssin, mutta aloin sitten mamoilla ja päätin tehdä takaakierto-niiston. Mulla tuli tutustumisessa sellainen tunne, että en saa edellisessä kohdassa Mimmiä tarpeeksi irtoomaan enkä sen takia ehdi pakkovalssia tehdä. Aa:n jälkeinen elämä oli kyllä vähän huono meiltä. Ajauduin aa:n jälkeen vähän väärään paikkaan ja siitä oli vaikea kääntää seuraavalle hypylle. Siitä jatko myös tosi takkuinen ja rima kolahti. Jäin sitä sitten hetkeksi miettimään ja seuraavassa hetkessä Mimmi oli siellä tyrkyllä olevassa putkessa. Hyvä minä! Miksi mä aina välillä jään noita riman kolahduksia ihmettelemään? Jos se rima tippuu niin sitten tippuu, en mä voi tuossa vaiheessa sille enää yhtään mitään. Puomin kontakti oli tällä radalla tosi hyvä. Vähän liian ylös pysähtyi, mutta pääasia kuitenkin, että pysähtyi ja jatkoi vasta luvan saatuaan matkaa.

Toisella radalla mulla mielestäni oli jo parempi asenne. Puomin jälkeen oli mutkaputki vasemmalla puolella, jossa koira piti saada kauempaan päähän putkea. Päätin tässä kohden luottaa, että Mimmi sinne kontaktille pysähtyy, mutta eipä nyt pysähtynytkään, vaan karkasi ja meni putken väärään päähän. Jäin puomilla ihan älyttömästi jälkeen eikä Mimmi kestä sitä, että mä juoksen sen kiinni kun se on jo kontaktilla. Sinänsä positiivista, että se meni sinne mun edellä ja oikeaan paikkaan. Malttia vaan pitää saada vielä tuohon lisää. Jouduin ennen puomia varmistamaan linjan, että lähtee kiipeämään suhteellisen suoraan ja tämän takia jäin niin kamalasti jälkeen. Otettiin sitten putki uudelleen oikeaan suuntaan ja pääsin tekemään seuraavalle hypylle niisto-sokkarin. Se onnistui tosi hyvin! Tämän jälkeistä elämää vähän jännitin koska olin tutustumisessa ajatellut, että Mimmi irtoaa kulmahypylle ja mä ehdin hienosti tekemään valssin muurille ennen seuraavaa putkea. Tosi monella oli ennen mua tuossa ongelmia ja muurin palat tipahteli kun valssi tuli niin myöhään. Hetken epäröin, mutta ennen lähtöön menoa päätin, että sehän meillä kyllä onnistuu, ja niin se onnistuikin älyttömän hienosti. Ei mulla ollut sinne mitään kiirettä. Tästä saatiin sitten luukuttaa keppien kautta maaliin. Aika hyvä fiilis hyllystä huolimatta.

Hyppäri oli jopa aika kiva, ei niin helppo kuin aiemmat. Siellä oli yksi kohta, jonne ehdottomasti halusin tehdä pakkovalssin. Sinne olisi voinut tehdä myös twistin, joka meillä kyllä olisi onnistunut. Päätin uskaltaa tehdä radan keskellä pakkovalssin ja kun se onnistui niin fiilikset oli aivan mahtavat. Meinasin jäädä paikoilleen sitä ihastelemaan, mutta onneksi tajusin, että rata jatkuu vielä :-D. Rata oli kaiken kaikkiaan tosi hyvä! Kiva, että viimeiseksi tuli tämmöinen rata niin ei jäänyt niin kamalasti harmittamaan.

Tiina oli ystävällisesti luvannut mulle yöpaikan, joten kisojen jälkeen suunnattiin Raisioon. Gimma pääsi viettämään laatuaikaa Split-veljen kanssa. Niillä oli ihan hirmu kivaa kunhan vaan yhteinen sävel vaan löytyi :-). Vähän pelotti, että Gimman kuonossa olevat tikit irtoaa kun Splitin leikkityyli oli sellainen "lyön tassulla kuonoon". Kyllä vaan leikkiviä koiria jaksaisi seurata vaikka kuinka kauan. Hauskaa oli kun Split aina välillä jähmettyi ihmettelemään Gimman pitkää kieltä. Ihan niin kuin sillä itsellään se olisi jotenkin lyhyempi :-DD

Sunnuntain olin vain turistina kisoissa jännäämässä Eltsun ja Sefin kisoja. Samalla sain seurata myös maksi 1-luokan menoa ja olikin kiva nähdä millaisia koirakoita etelämpänä Suomea on. Oikein mukava oli nähdä livenä Saija ja Viuhka sekä tietenkin Tiina ja Split. Molempien meno oli oikein hyvän näköistä :-)