Oksennuksen täyteinen yö

Eilen iltalenkillä soittelin samalla kuulumisia Anjan kanssa. Koirat yleensä käyttää hyväkseen mun puhelimessa olon käyttäytymällä ihan miten sattuu. Nytkin koko lauma katosi pellolle, aika kauas, mutta en siitä ollut mitenkään huolissaan. Kyllä ne yleensä mut kiinni ottaa kun vaan jatkan matkaa. Niin nytkin teki Gimma ja Pimu, mutta Mimmiä vaan ei näkynyt missään. Aikani siinä paikallani seisoessani ja juorutessani oli pakko kääntyä takaisin katsomaan mihin se oikein jäi. Tarpeeksi lähelle kun pääsin niin johan sekin sieltä aarteen luota malttoi tulla meidän mukaan. En nähnyt missä oli ollut, enkä yrittänyt pimeässä edes etsiä sitä paikkaa... Huulia Mimmi kuitenkin nuoleskeli siihen malliin, että jotain "herkkua" oli kyllä syönyt.

Ilta meni hyvin, ei mitään ongelmaa. Kun menin nukkumaan ja juuri olin vaipumassa tiedostamattomaan tilaan niin alkoi oksentelu. Ensimmäisen kerran annoin sen rauhassa syödä oksennukset uudelleen (YÄK!!) kun en vaan millään jaksanut nousta ylös. Toisella kerralla oksennuksia tuli kaksi ja sitten pitikin jo laittaa valot päälle ja tsekata tilanne. Ihan järkyttävän kokoiset läjät oli pikku koirasta tullut. Pakko oli nousta ylös ja siivota oksut vessan pönttöön. Meni tovi ennen kuin sain uudelleen unen päästä kiinni.

Parin tunnin päästä sama rumba. Taas tuli kaksi oksennuskasaa ja tällä kerralla seassa oli raakoja lihaklönttejä. Hyi hitto!! Se oli siis oikeesti löytänyt jonkun eläimen raadon ja vetänyt sitä onnessaan kitusiinsa. Aamulla Mimmi oli kuitenkin ihan normaali eikä vatsa ollut muuten mitenkään sekaisin.

Mulla on todella pirteä olo :-P