maanantai 26. syyskuuta 2011

Gimmalle luonnetestissä 207 pistettä

Huh! Kyllä mä tiesin, että Gimma on ihan täyspäinen koira, mutta en silti odottanut, että se ihan noin hyvin toimii :-). Etukäteen ajattelin, että saattaisi jopa kuormittua peräkkäisistä pelotteista, mutta eipä niin käynytkään. Siksi ajattelin sen kuormittuvan kun reagoi niin voimakkaasti kaikkeen.

Testi oli siis eilen Alavudella ja tuomareina oli Kai Tarkka ja Jorma Kerkkä. Kerkkä oli meillä se ns. päätuomari. Sää suosi ja ihan aurinkokin näyttäytyi meidän testin aikana :-)

Tuomarin kanssa tutustuminen oli yllättävän hillitty Gimmaksi. Yleensä menee häntä heiluen ihan mutkalla moikkaamaan ihmisiä. Nyt otti tilanteen vähän rauhallisemmin. Ehkä se oli jopa hyvä asia. Puukapulalla ei alkanut leikkiä tuomarisedän kanssa ollenkaan. Eikä sitten pehmoisemmankaan lelun kanssa. Mun piti sitä vähän leikittää, jonka jälkeen leikit tuomarinkin kanssa sujui.

Kelkka oli Gimmalle ehkä se pahin. Haukkui karvat pystyssä ja oli suurimman osan ajasta mun takana. Kurja tunne itsellä kun remmi kiristyi taakse päin. Ei siis pahemmin puolustushalua tytöllä ole. Aika kauan kesti, että meni nuuskimaan sitä. Kauheesti hökötys Gimmaa kiinnosti, mutta ei vaan uskaltanut mennä nuuskimaan ilman apua. Kun kiersin toiselle puolelle seisomaan niin nenu kävi jo tosi lähellä ukkelia. Ja kun mitään ei tapahtunut niin Gimma meni istumaan. Kun kyykyin kelkan viereen niin tuomari kehotti mua puhumaan sille "ukolle". Minä ja mun mielikuvitus ei keksitty yhtään mitään sanottavaa :-D. Ja Gimma pisti maate :-D. Kun nostin hihan mun jalan päälle niin kyllähän se sitä ihan reippaasti sitten tutki. Kun lähdettiin kelkalta kävelemään pois niin Gimma lähti ihan normaalisti, häntä vähän pystyssä, mun mukaan. Ja kun käveltiin kelkan ohi niin ensin näytti, että se otti vähän etäisyyttä, mutta menikin sitten aika läheltä ja katseli, että tuossa tuo hökötys on aina vaan. Häntä ei tässäkään kohden laskenut.

Seuraavaksi katsottiin, että puolustaako Gimma mua. No eihän se puolusta. Setä tuli uhkaavasti, risua heilutellen kohti, ja Gimma vaan heilutti sille häntää. Mua tuossa kohden melkein säälitti se. Ei Gimman pieneen päähän mahdu, että joku voisi jotain pahaa tehdä ♥. Loppuun asti häntä heilui, vaikka välillä vähän pelottikin. Kun setä kävi heittämässä risun pois ja tuli takaisin niin tässä vaiheessa oli ainoa kohta, missä Gimma vähän vinkui. Kai se odotti, milloin setä tulee rapsuttelemaan tai jotain :-P

Seuraavaksi tuli haalari-tynnyriyhdistelmä. Haalari nousi ylös ihan nenän edestä ja niin kuin etukäteen arvelinkin, Gimma väisti tilanteen täysillä taakse. Taisi siinä anaalitkin tyhjetä samalla kun alkoi takapuolta putsailla. Näin on käynyt ihan arjessakin joskus ja osasin tuotakin odottaa. Jännä kyllä tässäkin, vaikka reagoi voimakkaasti niin heti ihan normaalisti käpyttelee pois. Ei jää häntä alas :-). Vähän väisti haalarikohtaa kun mentiin siitä uudelleen ohi.

Tynnyriin reagointi ei ollut yhtä voimakas. Tosin se tapahtui takana kun tuo haalari lävähti naaman edestä ylös. Tynnyrin kohdalla se tuntui ajattelevan, että aijjaa sieltä tuli tollanen tällä kertaa. Ja sitten se näkikin kehän reunalla tuttuja ja piti vähän häntää heilutella ♥. Tynnyriä meni huomattavasti nopeammin katsomaan kuin kelkkaa. Tuossa mä kyllä sain sitä pyytää katsomaan. Uskon, että kelkkakin ois mennyt paremmin, jos siinä olisi saanut puhua jotain koiralle. Tuosta lähdettiin uudelleen kohti haalaripaikkaa ja jälleen häntä pystyssä eikä se nyt enää muistanut koko haalarijuttua. Vähän ihmetteli miksi kehun sen haalarin haistelua :-D

Pimeä huone oli aika huono suoritus. Gimma jäi istumaan huoneen toiseen päähän kuin tatti. Ei elettäkään, että olisi lähtenyt mua etsimään. Tuomarin kehotuksesta niiskautin. Vähän korvat heilahti. Uudelleen niiskautus ja Gimman korvat heilahti. Yskäisystä taisi jopa vähän nykäistä. Vasta kun kuiskasin sen nimen niin lähti liikkeelle. Aika paniikinomaisesti (kuten tuomarikin asian ilmaisi) lähti mua etsimään ja löysikin. Olisin olettanut sen tekevän tuolla paremmin töitä.

Sitten laitettiin Gimma seinään kiinni ja itse menin piiloon. Tuo kohta näkyy videolla tosi huonosti kun ei ollut parempaa paikkaa mistä kuvata. Hyvin näkyy kuitenkin, että jälleen häntä heiluu, vaikka setä uhkaa. Ihan lähellä oleva uhka sai Gimman vasta reagoimaan. Itse olin tosi yllättynyt kun kuulin sen haukkuvan! Tuomari sanoikin lopussa, että Gimma yrittää hoitaa kaikki tilanteet olemalla kiva, mutta kun tarpeeksi ahdistaa nurkkaan niin sitten se on kyllä ihan tosissaan hoitamassa tilanteen.

Lopuksi ampuminen. Eipä juurikaan reagoinut. Vähän korvien asento muuttui kun kuuli laukauksen.

Oon kyllä niin ylpeä mun pienestä! Oli tosi reipas koko ajan. Ei läähättänyt eikä muutenkaan hötkyillyt. Häntä heilui ja pysyi normaalina koko ajan. Tämä vahvisti mun tunnetta siitä, että Gimma vaan on niin täydellinen!! Eipä paljon upeampaa koiraa olisi voinut toivoa. Kiitos Jenni ♥

Video koko testistä loppuyhteenvetoineen löytyy täältä.

Osa-alueiden pisteet:
Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +3, Kohtuullinen, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1, Pieni
Taisteluhalu +2, Kohtuullinen
Hermorakenne +2, Tasapainoinen
Temperamentti +3, Vilkas
Kovuus +1, Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukausvarma +++

Ei kommentteja: